Imarnersaq pillugu

PIKIALASORSUAQ: UUMASSUSEQARFIK IMMIKKUULLARISSOQ

Pikialasorsuaq (Nordvandet), Issittumi ammalatani annersaavoq Issittumilu Qaasuitsup Killeqarfiata avannaani uumassusillit pinngorarfiginerpaalluni. Pikialasorsuaq kinguariippassuarnit Inuit akornanni uumasut najuannaavattut ilisimaneqartuarsimavoq pingaaruteqartuusoq. Qiqiqtani Avanersuarmilu inoqarfinnit ammalatap uumassusillit pinngorarfiattut pinngitsoorneqarsinnaanngitsuujuarpoq. Pikialasorsuaq uumassusillit nuttartorpassuarnut pingaaruteqarluinnartuuvoq, taakkuninngalu inoqarfiit, ungasinnerusumiittut ilanngullugit atuisunut pingaaruteqarluinnartuuvoq.

Ukiunilu kingullerni Ikerup avannaatungaasigut (Kane Basin), Nares Strædemi aamma Smith Soundip eqqaatigut sikusarnera naatsorsuutigiuminaallisimavoq, ammalatarlu sumiissuseruminaallilluni. Allanngoriartornerillu taakkua kinguneri silap pissusaata allanngoriartorneranit (klimap) annertunerusumik pilersitaasut Issittullu sinnerani annertuumik malugineqalersimasut suli nalorninarput.

Ammalataq sunaava?

Ammalataq tassaavoq imartaq sikunngisaannartoq issittumiittoq sikumik ungalusaq. Pikialasorsuarmi ammalataq pillugu 2017-mi ilisimatusartut Barber, Marsden, Minnet, Ingram & Fortier misissuisimanerannit ammalataq pillugu sukumiinerusumik nassuiaateqarput:

"Ammalatat imartaapput annertuut (10-90.000 km2) imaluunnniit ukiup ataatsip iluani sivisunerusumik issittup imartaani sikup issusuup ilaani annikinnerusumik sikusimasoq. Ukiuunerata nalaani ammaannartumik imartatut inissisimariarluni imaluunniit upernaleqqaarfiata nalaani sikutaqanngilluinnariarluni, ammalatat taamaattut timmiarpassuarnit ingattavissuni imaanilu miluumasunit neriniartarfiupput, nuliuffiusarlutik, suffisarfiusarlutik aamma ukiuunerata nalaani najugannaarineqartarlutik. Taamaattumik, ammalatat nunami puilasuitsumi naggorissoqarfiusunut assersuunneqarsinnaapput."

Allaaserisaat tamakkiisoq uani atuarsinnaavat: http://dx.doi.org/10.1080/07055900.2001.9649673

PIKIALASORSUUP ASSINGA

Pikialasorsuup assinga (Avannaani Ammalataq) inoqarfiit qanigisaaniittut ilanngullugit

Matuma qulaani takusinnaavat Pikialasorsuup assinga Canadami Qeqertaaluup aamma Kalaallit Nunaata Avannaata Kitaani inissisimasoq. Killinga tassaavoq Majimi agguaqatigiissillugu annertussusigisaa, ilisimatuussutsikkut ilitsoqqussaralugulu ilisimasat tunngavigalugit titartarneqarsimasoq. Ammalatap qanorpiaq isikkoqarnera Qaammataasamiit assilineqarsimanera uani ataatungaani saamiatungaaniippoq.

Nunap assingani inoqarfiit illuatungeriittutut inissisimasut takuneqarsinnaapput, aamma Pikialarsorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitap tusarniaaffigisimasai sungaartumik ammalortumik qalipaaserneqarsimapput.Inoqarfinnit allaneersut sinniisuutitat, tusarniaanerni tikinneqanngitsuneersut kisiannilu peqataatinneqartut, uani talerpiata tungaani takuneqarsinnaasunngorlugit nalunaarsorneqarsimapput.

Imaanilu illuatungeriinni illersorneqartut qorsummik qalipaaserlugit ersersinneqarput. Kalaallit Nunaanni ukuupput:

  • Qimusseriarsuarmi Pinngortitamik Eqqissimatitsivik
  • Ilulissat Kangia
  • Kitsussunnguit

Canadamiittut ukuupput:

  • Nirjutiqavvik National Wildlife Area
  • Prince Leopold Migratory Bird Sanctuary
  • Bylot Island Migratory Bird Sanctuary
  • Sirmilik National Park (Oliver Sound)

Tallurutiup Tarajungata ilaani imartami Naalagaaffimmi eqqissisimatitassatut siunnersuut.

PIKIALASORSUARMI UUMASSUSILLIT

Pikialasorsuaq Qaasuitsup Killingata avannaani uumassusilinnit pinngorarfiunerpaajuvoq assigiinngitsunik peqquteqartumik. Peqqutaanerpaavoq immap sarfaata sakkortuup imaq kissartoq aamma inuussutissartalerujussuaq itisuumeersoq immap qaavata tungaanut qaffatsittarmagit, sikutaqannginneratalu kingunerisaanik seqernup qaamarngata immap qaava saqqarsimasarlugu. Naasut ikerinnarsiortut (phytoplankton) taamaalillutik siusinnerusukkut pinngorarsinnaalersinneqartarput avatangiisinullu eqqaaniittunut sanilliullugit annertunerujussuullutik pinngoralersarlutik.

Aarrit sikumi Uumassusillit nerisareqatigiiaannerisa tunngaviliisuattut, naasut ikerinnarsiortut (phytoplankton) uumasuaqqanit tappiorannartunit (zooplankton) soorlu copepodsinit nerineqartarput, taakkuali soorlu eqalukkanit nerineqartarlutik - uumassusilik pinngortitap ataqatigiinnerata sinneranut pingaaruteqarluinnartoq. Taamaalilluni ammalataq neriniartarfinngorpoq ukiuuneranilu najugannaarineqalerluni uumasorpassuarnit imarmiunit assigiinngitsunit, timmissanit, puisinit, arfernit miluumasunillu allanit.

Ammalatap aamma uumassusillit allat toqqaannanngikkaluartumik inuussutissaqartippai, soorlu assagiarsuaqqat aamma immap itisuup naqqani uumasuaqqat  imaluunnniit sissami tamatumi qanigisaaniittut timmiarpassuit - Kalaallit Nunaannissaaq inoqarfimmiunut aamma Canadamiunut ammalatap pinngorartitaanneersunik pinngitsoorneqarsinnaanngitsunik inuussuteqartunit.

Matuma ataani uumassusillit assersuusiorlugit takussutissiorneqarsimasut nalunaarsorneqarsimapput toqqartumik toqqaannanngitsumilluunniit ammalatamut attuumassuteqartuusut:

  • Pinngoraqqaatit: Naasut ikerinnarsiortut (phytoplankton), uumasuaqqat tappiorannartut (zooplankton) assagiarsuaqqat ilanngullugit
  • Aalisakkat: Eqallut, eqalukkat, uukkat, qalerallit
  • Timmissat: Alcids (timmissat imarmiut ilaat soorlu serfaq), isunngaq, imeqqutaalaq, qilanngaq, taateraaq, miteq, naajavaarsuk, appaliarsuk, qaqulluk, taateraarnaq, appa
  • Miluumasut imarmiut: Qilalugaq qaqortaq, ussuk, arfivik, aataat, natsersuaq, qilalugaq qernertaq, natseq, nanoq, aaveq
  • Qaleruallit: Kinguppak
  • Uumassusillit immap naqqarmiut: Anemonit, uillut ilaat, assagissat, uiluiit, qullugissat imarmiut, ulloriaasat, pupiisat