Nutaarsiassat

Pikialasorsuarmi Siuttut Nalunaarutaat

Uumassusillit Amerlalluinnartuunnerisa Iluungarmik Allanngutsaaliorneqarnissaat pillugu Konventionimi (Convention on Biological Diversity) Naalagaaffiit konventionimut isumaqatigiissimasut 2011-miit 2020 tungaanut periusissiamik atuutsittussanngortitsisimapput. Isumaqatigiissutip immap sinerissallu illersorneqarnissaanik, ingammillu avatangiisini ataatsini naasoqangaassuseq uumasoqangaassuseq aamma pinngortitap ataqatigiissusaanik immikkut pingaassusillit illersorneqarnissaat pingaartillugu, atoruminarsakkamik naleqqussakkamik pinngortitarlu eqqarsaatigalugu aqutsisuni, sumiiffiit illersorneqartut ataqatigiinneri atoruminartumik sumiiffikkaartunik uuttortaanerit aallaavigalugit pilersaarusiorsimapput. Nunat tamalaat akornanni Avatangiisini ataatsini naasoqangaassuseq uumasoqangaassuserlu pillugu anguniakkat anguniarlugit, Canadap Naalakkersuisui Issittumi immami illersuinermut periarfissanik assigiinngitsunik aallartisaavoq, soorlu Tallurutiup Imangani (Lancaster Sound) aammalu Tuvaijuittuq (High Arctic Basin) imartaani.  Pikialasorsuarmi sinaakkutissanik ineriartortitsineq, illersuineq, aqutsinerlu Avatangiisini ataatsini naasoqangaassuseq uumasoqangaassuserlu pillugu anguniakkat, siunissami anguneqarnissaannut tapertaassaaq.

Pikialasorsuaq kalaallisut (kitaamiusut) taaguuteqartinneqarpoq, Pikialasorsuarlu tassaavoq Issittumi imartani pinngorarfiit annersaat. Canadap, Kalaallit Nunaata, Danskillu Nunaanni inatsisit atortinneqarfianni inissisimasuusoq. Inuit ukiuni tuusintilikkutaani piniarfigalugulu nerisassaqarfigivaat taamatuttaarlu angallavigalugu. Pikialasorsuaq kulturikkut annertuumik najugaqartunut sunniuteqarlunilu pingaaruteqarpoq, soorluttaaq pinngortitap pissuseqatigiinneranut sumiiffimmi allanngorartuartuusumi allaallu nunarsuarmi uummasunut allanut pingaaruteqartuulluni. Pikialasorsuaq Inuilu massakkut siooranarsinnaasunik unammillernartoqarpoq soorlu silaannaap avatangiisillu allanngoriartorneranit, inuillu angallannerulernerata kinguneranik assigiinngitsunik peqqutilinnik.

Inuit Najugaqarfii Canadami Kalaallillu Nunaanni qanimut Pikialasorsuarmut attuumassuteqartut nerisassaqarniarneq pillugu ernumassutitik oqariartuutigisimavaat, inuuniarnissamut isumaqarluinnartut. Pikialasorsuullu siunissaanik aamma ernummateqarlutik. Silaannaap allanngorneranit ajornanginnerusumik angallavigineqarsinnaalerneranit, aalisarneq, umiarsuakkut angallannerit, takornariaqarneq, ineriartornerlu annertusiartortut naatsorsuutigineqarpoq. Pikialasorsuup qanigisaani najugaqarfiusuni pinngortitap sunnertiasuusup pisunit suut iluaqutissarinerai sunniutigineralu ullumikkut naluneqarpoq. Inuit aqutseqataanissaat Pikialasorsuarmi pisariaqarpoq, piujuaannartussamik ineriartortitsineq Pikialasorsuullu pisuussutaanik illersuinissaq angussagaanni.

Kinguaariinni Pikialasorsuaq pingaarutilimmik naggueqatigiinnit angallavigineqartarsimavoq. Angallanneq sikukkut immakkut aammattaarlu silaannakkut ingerlanneratigut, Canadami Kalaallillu Nunaanni ilaqutariissusermik, kultuurikkullu paarlaasseqatigiinnermik nukittuumik pilersitsisartuusimavoq, qulakkeerinnittuullunilu. Ukiuni qulikkaani kingullerni angalasinnaaneq ajornarsiartuinnarsimavoq nunani assigiinngitsuusuni killerititat, nunanilu tamalaani angallanermi isumannaallisaanikkut sakkortusaanerit kingunerannik.

Pikialasorsuaq pillugu isumalioqatigiissitat nalunaarusiaanni Inuit Canadamiit Kalaallit Nunaanniillu ernummatigisat anguniagassatullu aalajangiunneqartut Novemberimi 2017-mi saqqummiunneqarput, tassaasut Inuit aqutseqataanissaannut nakkutiginneqataanissaannut tunngasoq aammalu Pikialasorsuarmi ajornannginnerusumik angalasinnaalernissaq.

Kingorna ataatsimiitsitaliortoqarpoq atserneqartoq “Inuit Crown Partnership Committee”, Canadap nunat inoqqaavinut suleqatigiinnermik pisussaaffitsik nutarsarniarlugu, pisinnaatitaaffiit, ataqqinninneq, aammalu  suleqatigiinneq najoqqutaralugit suliaqarfiusussamik. Ataatsimiitsitaliap siunertaraa avatangiisimik illersuineq siuarsarlugulu pitsaanerulersinnissaanik inerisaasussanik Inuit Nunaanni naalakkersuinikkut pilersitsissalluni.

Ullumikkut, Inuit Nunaani Canadamiullu tamarmik iluaqutissarisaanik Ministeriunerup Justin Trudeap Inuillu siuttuisa, Danskit Kalaallillu naalakkersuisui peqatigalugit suleqatigiinnissaminnut isumaqatigiissuteqarput, Pikialasorsuarmi piujuartitsinissaq aallaavigalugu immamik aqutsineq aamma avatangiisit illersorneqarnissaannik inerisaanissaq aqqutissiuutissallugu, naggataatigullu Inuit ajornannginnerusumik angalasinnaanerannik oqilisaassallutik. Pikialasorsuarmi suliap, allat immap killeqarfii illersorneqartariallit inerisaaqataaffigissavai, Tallurutiup Imangani suliaq soorlu assersuutissaasoq. “Pilersaarusiornermi aaqqissuussinermik Issittumi immamik illersuinerit allat assigalugit toqqammaviliisoqassaaq, nunat inoqqaavisa ilisimasaat qallunaallu ilisimasaat aamma tunngavigalugit, taamatuttaarlu Pikialasorsuup pisuussutaanik inerisaaneq illersuinerlu nungusaataanngitsumik tunngaviusumik imartanut aqutsinermi naleqqussakkat aalajangiinermi aallaavigineqassallutik.”

Suliamik aallarniinerup avatangiisini ataasiusuni naasoqangaassusermik uumasoqangaassusermillu illersuineq, aserutsaaliuinissarlu, avatangiisinik Issittumi inuit inoqarfiinilu siuariartorfiunissaa qulakkiissavaa. Naalakkersuisut Inuit saammaasseqatigiinnissaat Inuillu nammineq aalajangeeqataanissaat anguniakkaminni aallaavigaat, Pikialasorsuarmilu anguniakkami Inuit aqutsinissaannik naalakkersuisut aamma tapersiillutik. Upperaarput suliniut allamik assigineqanngitsumik ataatsimut imartatta illersorneqarnissaanik pitsanngorsaassasoq taamatuttaarlu Inuit aqutsinermi peqataaffigisaannik akisussaaffeqataaffisaannillu Issittup piujuartussamik tunngavilimmik ingerlanneqarnissaanik periarfissiissasoq, siunissamilu periarfissanik aamma allanik ammaassissasoq.