Nutaarsiassat

Pikialasorsuaq pillugu ICC-ip Isumalioqatigiissitaata Pikilasorsuarmut tunngatillugu Isummattorsaqatigiinneranit Piviusunngortitsinissamik Pilersaarusiaa Inaarsarneqarpoq: Innersuussutigineqartut Ingerlateqqinneqassapput

Nuuk, Kalaallit Nunaat

Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitap nunanit tamalaanit peqataaffigineqartumik isummattorsaqatigiissitsinera ullumi naammassineqarpoq innersuussutit 2017-meersut piviusunngortinneqarnissaannut ingerlaasissamik naammassisaqarnikkut. Isummattorsaqatigiinneq inoqarfiit Pikialasorsuup qanigisaaniittut sinniisaannit peqataaffigineqarpoq, naggueqatigiit Inuit Kattuffiinit, ilisimatusartuniit, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisoqarfinniit, Canadamilu Naalakkersuisoqarfinniit NGO-niillu. “Pikialasorsuaq imartaannaanngilaq, imaluunniit imartaq uumassuseqarfiusoq silap pissusaata allanngortumit sunnerneqarsimasoq. Uagummiuna Nunarput angerlarsimaffigisarput. Imartap pineqartup kinaassuserpaatigut – attaveqartilerlutalu”, Okalik Eegeesiak, ICC-mi siulittaasoq oqarpoq aammattaaq Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitani siulittaasuusoq.

Ulluni pingasuni ingerlanneqartumik Isummattorsaqatigiinnermi siunertaavoq Isumalioqatigiissitat 2017-mi nalunaarusiaannit “Sikukkut Ikaartartut Kinguaavi – Siunissamilu Pikialasorsuaq”-mit inassuteqaataasut qanoq piviusunngortinneqarsinnaanerat pillugu oqallitsitsisoqassasoq piviusunngortitsiniarnermullu pilersaarusiortoqassasoq”.  Kuupik V. Kleist, Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitani ilaasortaq oqarpoq, nangillunilu: “Isumalioqatigiissitat nunaqarfimmiunit imartami avitseqatigiiffigineqartumi nakkutiginnittussanik Pikialasorsuarmi Inuit Aqutsisoqatigiiffiat-nik taallugu pilersitsisoqarnissaa siunnersuutigaat, ilaatigut Pikialasorsuarmi killilersorneqanngitsumik angalasinnaaleqqinnissaq periarfissaaqqilissasoq ilanngullugu”.   

Peqataasut ullumikkut Pikialasorsuarmi nakkutiginninneq, ilisimatusarnermik ingerlatat allarpassuillu pillugit oqallipput. Pingaartumillu inoqarfimmiut namminneerlutik pingaarnertut salliutillugit nunaqarfigisaminni iliuusissanik eqqartuipput, tassuunatigut Isumalioqatigiissitat suliniutaannut piviusunngortinniagassanut ilanngunneqartussatut isigisaminnik. Taamaalilluni imartami aqutsinermik nakkutiginninnermillu suleqataarusullutik innuttaasut najugaqarfitik sinnerlugit toqqartumik oqartussaaqataanermikkut allanngutsaaliuinermik suliat sumiiffimmilu tamaani ilisimatusarnikkut suliniutit suusariaqarnerannik oqartussaaqataarusukkamik. 

Eva Aariak, Canada sinnerlugu Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitani ilaasortaq, Ikpiarsummeersoq, 2016-mi Qaanaamiilluni qanigisaminik ilaquttaminik killitsisimaarluni naapitseqqinnini eqqaavaa. Pikialasorsuup qanigisaaniittut imminnut killilersugaanngitsumik tikeraaqqissinnaalernissaat Isumalioqatigiissitat susassaqarfigilluinnarpaat. Pikialasorsuup kangiatungaaniittut kitaatungaaniittullu inoqarfimmiut killilersugaanngitsumik ilaquttaminnut ikinngutiminnullu tikeraaqatigiissinnaanertik ujartorpaat, oqaatsiminnik atuinertik tammatsaaliorniarlugu kulturikkullu atukkatik attattuaannarusullugit. “Kiffaanngissuseqarluta nunarfigisatta akornini immitsinnut tikeraarsinnaasarsimavugut ullumikkullu ilaquttatta tikeraarniarnerat ajornakusoortupilussuanngornikuuvoq akit qaffasippallaalersimaneri aamma kinaassutsimik uppernarsaatinik pisortanit akuerineqartunik pissarsiuminaatsorujussuanngornikuunera pissutigalugit tamannalu nunaqarfitsinnut eqquisimaqaaq – inuiaqatigiiuvugummi ataasiusut.” Canadamilu Naalakkersuisut iliuuseqarnialereernikuupput taamaalilluni naggueqatigiit imminnut Pikialasorsuup qanigisaaniittut qanoq iliorlutik tikeraaqqittalersinnaanissaat aalajangiiffigineqarniassammat taamaaliornikkullu Canadap Kalaallit Nunaatalu akornanni kiffaanngissuseqartumik angalasoqaleqqissinnaaniassammat.

Isummattorsaqatigiinnerup ingerlanerani ersarissivoq ilinniagartuut aamma naalakkersuinermik suliaqartut ilisimatusartullu akornanni imartap pineqartup qanigisaani inuusut qaninnerusumik suleqatigiittoqalernissaanik suliniuteqarniarneq tapersersorneqartoq. Tamannalu tunngavigalugu qanoq iliorluni tamatuma piviusunngortinneqarsinnaanera pillugu siunnersuusiortoqarpoq taamaaliornikkullu inuit pissutsinut atukkaminnut najugaqarfigisamilu qanittuanut pissutsinut atuuttunut ilisimasaqarluartut nakkutiginnittoqalersinnaaneranik piginnaasaqarluartunik pilersitsisinnaaneq siunnersuusiorfigineqarpoq, Naalakkersuisut, ilisimatusartut NGO-llu akornanni nunarsuup immikkoortuani tamaani avitseqatigiiffiusumik isumalluutinik piujuartitsinermillu tunngaveqartumik atuiffiusumi nunarsuup sinneranut atorluarneqarsinnaasumik aqutseqatigiinnik pilersitsisoqarsinnaanerata anguniarneqarnera sulissutigalugu aallartinneqarsinnaalersillugu.

Taamaalilluni Eegeesiak naggasiivoq oqarlunilu, “Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitani sulinitsinni taamaalilluta Nunat Inoqqaavisa nunamik imartaminnillu nakkutiginnilluartuunerannik maligassiuvivugut imminut aalajangiisinnaassuseqalernissamut aamma Nunat Inoqqaavisa Illersugaannik Sumiffinnik pilersitsisoqarsinnaaneranut atorneqarsinnaasumik.

Isumalioqatigiissitat

Okalik Eegeesiak, chair@inuitcircumpolar.com, +1 613-563-2642

Kuupik Kleist, kvk@ggnuuk.gl, +299 54 78 58

Eva Aariak, eva.aariak@gmail.com, +1 867-222-8355

Annertunerusumik paasiniaaffigineqarsinnaasut

Stephanie Meakin, ICC Canada, smeakin@inuitcircumpolar.com; +1 613-791-1925

Alfred Jakobsen, Oceans North Greenland, aerj58@gmail.com

Manna tikillugu tapersersuisut tassaapput: Oceans North Canada, Oak Foundation, aamma World Wildlife Canada – taakkualu saniatigut allaniit aningaasassarsiorneq ingerlanneqartuarluni.

Pikialasorsuaq pillugu isumalioqatigiissitat pillugit

Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitat Eegeesiak-mit siuuttuuffigineqarput, Nunat tamalaat akornanni ilaasortaasumit; Siornatigut Nunavumi Naalakkersuisuni Siulittaasusimasoq Eva Aariak Canada sinnerlugu Isumalioqatigiissitani ilaasortatut toqqagaavoq, taamatullu Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisuni Siulittaasuusimasoq Kuupik V. Kleist Kalaallit Nunaat sinnerlugu Isumalioqatigiissitani ilaasortatut toqqagaalluni.

Pikialasorsuaq imartaavoq ammalataq sikumit ungaluneqarsimasoq. Nunarsuup affaani Avannarlermi Seqernup Kaperlattarfiata Killingata avannaaniittoq uumassusillit pinngorarfiisa pinngortitallu ataqatigiiffiisa annerpaartaraat. Qeqertaaluup Kalaallit Nunaatalu akornanniippoq aamma Canadami Umimmaat Nunaata (Ellesmerep Qeqertaata Akerup ilaani Smith Sund-imiittoq Nares Stræde-miittorlu uumassusilinnullu Issittumi Inuit najugaqarfianermiunut pinngitsoorneqarsinnaanngitsunik imarmiunut pingaaruteqarluinnaartuulluni. 

Pikialasorsuaq silap pissusaata allanngoriartorneranit sunnertiasuuvoq. Inuit tamatuma eqqaani najugaqartuusut erseqqissumik piumasarivaat tamaanimiunit peqataaffigineqartumik aqutsisoqatigiiliorsinnaanermut periarfissanik misissuisoqarnissaa kissaatigalugu. Taamaaliornikkut umiarsuit tamaani angallannerulernerat, takornariaqarnikkut annertusiartuinnarfiunera, aalisarnerup aamma aatsitassarsiornerup ineriartortitsivigineqarniarnera aqutseqataaffigineqarsinnaasunngorlugu. Isumalioqatigiissitat pisinnaatinneqarput nunaqarfiusuni tamaani najugaqartuusunit immikkullu ilisimasalinnit peqataaffigineqartumik tusarniaasoqassasoq ilisimasallu pigineqartut atorlugit tamaani nunarsuup immikkoortuani pinngitsuuisinnaanngissuseqarluni uumassusilinnik atuiffiunerata siunissami attattuarneqarluni ingerlaqqissinnaanera Pikialasorsuullu siunissami suleqatigiiffigineqartutut siunissami qanoq takorloorneqarnera paasiniarlugu.