Nutaarsiassat

Pikialasorsuup naggueqatigiinnit inunnit siuuttuuffigineqartumik aqunneqalernissaa Mary Simon-imit tapersersorneqarnera Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitat nuannaarutigaat

New York- Naalakkersuisup Caroline Bennetip immikkut toqqagaatut sinniisuutitap Mary Simonip inaarutaasumik nalunaarusiani ullumi tunniuppaa. Inuit inuunermi atugarisaat pitsanngorsarniarlugit Naalakkersuisunut pingaarutilinnik inassuteqaatinik nalunaarutinillu amerlasuunik ilaqarpoq. Pikialasorsuarlu pillugu Isumalioqatigiissitamut inassuteqaat ataaseq maluginiarneqarluarpoq. Avannaarsuanimi Ammalataq tamakkerlugu aqutsineq naggueqatigiinnit Inunnit siuuttuuffigineqartumik pilersaarusiortoqarnissaa nalunaarsuisoqalernissaalu pillugu Simonip inassutigaa tamannalu Canadamit akuersissutigineqassasoq tamatumalu Nunat Inoqqaavisa Allanngutsaaliugaattut akuerineqarnissaa eqqaarsaatigilluaqqullugu.

Okalik Eegeesiak, Pikiaasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitani ilaasortaq ICC-milu Siulittaasoq oqarpoq, "Issittumi Imartaat allanngutsaaliorneqarnissaat naggueqatigiinnut Inunnut pingaaruteqarpoq Simonillu nalunaarusiamini tassalu Pikialasorsuup naggueqatigiinnit Inunnit siuuttuuffigineqartumik ammalatap tamakkerlugu aqunneqalernissaa nalunaarsuiffigineqalernissaalu pillugu inassuteqaammik akuerseqqusinera tikilluaqquarput."

Eva Aariak, Canada sinnerlugu Pikiaasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitami ilaasortaq ima oqarpoq, "Inuit imaanit inuuniuteqartuupput Issittup imartaa pinngitsoorsinnaanagu angalanerminni imaanilu uumassusilinnik inuussutissaminnik pissarsiorfigiuaramikku. Ullumikkut Inuit inuunerminni nikerartuarnissartik pisariaqartilluinnarpaat, tamannalu ukiuunerani Issittup sikua atorlugu pisarpoq taamatullu imarorsimanerata nalaani imaq angallavigiuartarpaat. Killilersugaanngitsumik angalasinnaassuseqarnerput pinngitsoorsinnaanngilarput nerisassarsiorluta, taamatullu qangaaniit atisassioriaaserput malillugu uumasunik atisassiassatsinnik pissarsiortilluta, kulturikkut kingornutavut pisuussutigisavut ingerlatiinnarusullugit, ilaatigut eqqumiitsuliornerit ilanngullugit. Taamatut nikerartuarsinnaanerput pisarpoq immap sikua atorlugu inoqarfiit imminnut ataleraangata. Ukiuuneranimi aqqusinersuartaartarpugut tassaasoq immap sikua. Taamaalilluni nuna sikulu imminnut ataleraangata Inuit tulluusimaarnerat annertusisarpoq piginnaasatik atorluarsinnaalertaramikkit, inoqarfiillu pilluarnermik atugaqalersarlutik anersaakkullu siuliminnut attaveqalernermik misigisaqalersarlutik."

"Meerartatta piniarfinnaatsinni nunat aqqiluunniit ilisimajunnaarpaat, sikukkulluunniit ikaartarfik nunat sanileriit attavingat ikaarlugu angalanngisaannarsimapput "  -"Tassa Pikialasorsuup qanitaaniittunut nunaqarfinnut angalalluta innuttaasunik tusarniaanitsinnit tusakkatta ilaat," Kuupik Kleist, Pikiaasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitami Kalaallit Nunaat sinnerlugu ilaasortaq oqarpoq. Pikialasorsuaq, Issittumi ammalatani annersaavoq Issittumilu Qaasuitsup Killeqarfiata avannaani uumassusilinnit pinngorarfiunerpaalluni. Pikialasorsuaq kinguaariippassuarnit Inuit akornanni uumasut najugannaavattut ilisimaneqartuarsimavoq pingaaruteqartuusoq. Qiqiqtani Avanersuarmilu inoqarfinnit ammalatap uumassusillit pinngorarfiattut pinngitsoorneqarsinnaanngitsuujuarpoq. Pikialasorsuaq uumassusilinnut nuttartorpassuarnut pingaaruteqarluinnartuuvoq, taakkuninngalu inoqarfiit, ungasinnerusumiittut ilanngullugit atuisunut pingaaruteqarluinnartuulluni. Ukiuni kingullerni Ikerup avannaatungaasigut (Kane Basin), Nares Strædemi aamma Smith Soundip eqqaatigut sikusarnera naatsorsuutigiuminaallisimavoq, ammalatarlu sumiissuseruminaallilluni.

Eegeesiak oqarpoq, "Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitat ICC-ip pilersippaa pinngortitap ataqatigiinnerata Inuit najugaqarfiinut ukiuni tusintilikkaani pilersuisuusup silap pissusaata allanngoriartornerata kingunerisaanik suliffissuaqarnermit iliuuseqarnerulernernit aamma umiarsuit angallannerulernerannit ulorianartorsiortinneqalernissaa iliuuseqarfiginiarlugu". Pikialasorsuaq pillugu Isumalioqatigiissitat uppernarsaatinik tigussaasunik saqqummiussaqarnissaq anguniarlugu pilersinneqarnikuuvoq, pingaarutilinnik periusissiortussatut Pikialasorsuullu siunissami Inuit takorluugaat malillugu aqunneqalernissaata qulakkeerneqarnissaanut Inuit qitiutillugit piviusunngortinneqarnissaat siunertaralugu inassuteqaasiortussatut.

Nunat inoqqaavisa ilisimasaat tupinnaannartumik inerisarluaqqissaarsimasatut paasiuminaassinnaasumik allaat oqaatigineqarsinnaasut assigiinngitsunik amerlasuunik isumassarsiorluarnikkut atorluarnissaanut periarfissaqarpoq nunarsuatta immikkoortuata tamatuma paasilluarnissaanut. Inoqarfivut avannarlerpaat Pikialasorsuarmik pinngitsuuisinnaannginnerpaajupput 2016-illu ukiaanerani tusarniaanitsinnut peqataapput taakkuuppullu imartap tamatuma pingaaruteqaqisup naggueqatigiinnit Inunnit aqunneqartumik aqunneqalernissaanut nalunaarsuiffigineqalernissaanullu pisariaqartitsinermik oqariartuuteqartut.

"Isumalioqatigiissitat sinaakkutissanik piareersaapput naggueqatigiit Inuit nalunaarsuilernissamut pilersaarummut atorsinnaasaannik ilaatigut Nunat Inoqqaavisa ilisimasaat tunngavigalugit Nunat Inoqqaavisa politikikkut/nakkutilliinermut siunertaqartunik suliaqarnerannut tapertaasinnaasunik tunuliaqartunik Nunallu Inoqqaavisa Imartanik Allanngutsaaliorneqartussanik suliaqarnerannut siuarsaanissamut ikorfartuutitut sakkugineqarsinnaasunik nammineq aalajangiisinnaassusermut anguniagaqarnermut pitsaasumik atorneqarsinnaasunik," Kleist oqarpoq.

Kleistilu nangippoq, "Isumalioqatigiissitat Canadap Avannaarsuani Issittumi inoqarfiit Aasuittoq aamma Mittimatalik tikeraarpaat kiisalu Qaasuittumiit, Kangiqsugaapik-miit Ippiarsummiillu immikkut ilisimasalinnik tusarniaalluni. Kiisalu Qaanaaq aamma Siorapaluk angallavigaarput - Nunarsuarmi inoqarfiit avannarlerpaat tassanngaanniillu Qimusseriarsuaq avaqqullugu Kalaallit Nunaanni inoqarfiit allat Pikialasorsuarmik pinngitsuuisinnaanngitsut tikillugit. Nunaqarfiit alianaaqisut tamaaniittut sumiiffinni ataasiakkani mittarfeqanngillat. Imarsuarli avammut nunarsuup sinneranut attaveqataavoq."

Piniartut inoqarfinneersut tamaginnit pitsaasaaqalutik ilisimasaminnik Isumalioqatigiissitat avitseqatigaat. Utikattumillu sammisaat tassaanerupput: unerisimajunnaarnerulerneq, eqqoriaruminaannerulerneq; uumasut ingerlaarfinnaavisa allanngornerat, uumassusillit nutaat takornartat, immap sikunngitsoortalernera ammaannalerlunilu. Politikikkullu allanngornerit aamma eqqartorpaat. Killeqarfiillu inunnik avissaartitsisut atuutilersimasut siornatigut atuutinngisaannarsimasut ammalatap sikuata sinaatigoorluni Pikialasorsuup kangiatungaaniit Kalaallit Nunaanniit Umimmaat Nunaannut piniariarfigissaartumut ikaartarfinngortartoq atorlugu.

Eegeesiak oqarpoq, "Soorlu inoqarfinnit tamanit oqariartuutigineqartoq, Inuit tassaapput tamaani nunarsuup immikkoortuani nalunaarsuinermik aqutsinermillu ingerlatsilernissamut siuuttuusussatut piukkunnarnerpaajusut. Inuit Nunaanni inoqarfinneersut siuuttoorusupput ilisimatusarnermilu sammisat suussanerinik aalajangersaasuusariaqartut, allanngoriartornernullu najoqqutassaqqissunik misissueqataarusuttut inoqarfiillu napajuarnissaannut piniakkanik piviusorsiornerpaanik malittarisassiorsinnaasut. Akileriillutik inuusut sakkortuumik oqariartuutigaat Pikialasorsuaq ikaarlugu killilersugaanngitsumik aammaarluni angalasinnaassuseqaqqilernissaq uumassusilinnillu avitseqatigiilluni atuinermut tunngatillugu ataatsimoortumik takorluugaq tunngavigalugu naggueqatigiinnit Inunnit siuuttuuffigineqartumik Pikialasorsuup aqunneqalernissaa annertunerusumik suleqatigiinnikkut naapeqatigiiffeqarnissaq anguniarlugu. Amerliartuinnartunillu takornariaqalernera, umiarsuit angallattut amerliartuinnarnerat, aalisarnerup annertusiartuinnarnera, aatsitassarsiorluni misissuinerit immallu naqqanik sajuppillatsitsisarnerit annertusiartuinnarnerat inoqarfinnit Pikialasorsuup qanitaaniittunit illuatungeriinnit isumakuluuteqarnerit tusarneqarput. Sakkortunerpaamillu naqissuserneqarpoq, ammalatap paarineqarnissaanut Inuit immamik ataasioqatigiiffiusumik nunallu killeqarfiinit avissaartinneqarsimasumik ataatsimoorlutik nakkutilleeqatigiilernissaannut aaqqissuussinermik pilersitseqqittoqartariaqartoq."

Aariak oqarpoq, "Piujuartitsinermik tunngaveqartumik imaani isumalluutinik uumassusilinnik Issittullu imartaanik siunissami atuineq inuulluataarluni piisaarnerunngilaq – tassaavorli inuujuarsinnaanermut tunngaviliisoq, kulturitsinnik illersuineq. Naggueqatigiit Inuit allanngoriartornernut naleqqussartuarput Issittumullu allanngoriartortumut uummaarilluta inuunerput nangeqqissavarput."

• Mary Simonip nalunaarusia atuaruk - A new Shared Arctic Leadership Model

Annertunerusumik paasiniaaffigineqarsinnaavoq

Carole Simon ICC Canada
csimon@inuitcircumpolar.com
613-563-2642

Stephanie Meakin ICC Canada
smeakin@inuitcircumpolar.com
613-791-1925

Kuupik Kleist
kvk@ggnuuk.gl
+299 54 78 58

Alfred Jakobsen
Oceans North Greenland
aerj58@gmail.com

Bjarne Lyberth
KNAPK
bjarne@knapk.gl
+299322422